Työelämäviikon kasvua yrityksille & työtä tekijöille-tapahtuma - Edupoli
suomi

Työelämäviikon kasvua yrityksille & työtä tekijöille-tapahtuma

21.11.2017

Osana Työelämäviikkoa Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä järjesti Kasvua yrityksille ja työtä tekijöille -tapahtuman Porvoon Amistolla (1.1.2018 lähtien Edupoli). Tapahtuman tarkoituksena oli herätellä ajatuksia, kuinka koulutuksen järjestäjät voisivat huomioida alueensa yritysten tarpeita yhä paremmin sekä koulutustarjonnassa että koulutusten toteuttamisessa.

Anni Miettusen puheenvuoro

Aihetta alusti Opetushallituksen ammatillisen opetuksen johtaja Anni Miettunen. Hänen mukaansa suomalaisten vahvat kilpailukykytekijät nyt ja tulevaisuudessa ovat ammatillinen osaaminen, kyvykkyys oppia ja kehittää elinikäisesti osaamistaan. Työtehtävät teknistyvät ja murros on koko ajan valtava. Teknologian kehitys on pitkällä aikavälillä merkittävä kasvun ja hyvinvoinnin tekijä. Suomesta katoaa monia ammatteja, mutta samalla tilalle tulee uusia, joiden olemassaolosta emme vielä tiedä. Tulossa oleva reformi osallistaa 200 opetushallituksen työntekijää. Reformin tavoitteena on saada jokaiselle koulutuspaikka perusopetuksen jälkeen. Kukaan ei saisi pudota kelkasta, vaan tavoitteena on saada jokaisesta henkilöstä aktiivinen toimija yhteiskunnassa.

Reformin myötä valtavastuu ja vapaus koulutuksen järjestäjille asiakasrajapinnassa kasvaa. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on, että parhaat asiat aikaisemmista, yhdistettävistä, lainsäädännöistä hyödynnetään ja kehitetään uutta, jotta se vastaa työelämän tarvetta. Asiakasyhdyspinnassa pitää pystyä toimimaan alueiden ja työelämän tarvitsemalla tavalla. Koulutuksen järjestäjistä on tarkoitus tulla osaamisen ja ammattitaidonkehittämisen yhteisöjä perinteisen oppilaitosnäkökulman sijaan. Tällä tavoin työelämä saa tarvitsemiaan ammattiosaajia ja voi myös kehittää henkilöstönsä osaamista.

Anni Miettunen korosti erityisesti asiakaslähtöisyyttä. Hänen mielestään asiakaslähtöisyys on luontainen osa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen strategista toimintaa. Tulevaisuudessa verkostojen ja yhteistyön muodot ja merkitykset korostuvat entisestään. Toimijoita ja työelämää pitää kuunnella entistä tarkemmin, jotta ymmärretään tarve ja kysyntä, sekä millaisia osaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma korostuu työkaluna toimijoille. Kun opiskelijalle tehdään juuri sellainen yksilöllinen osaamisen kehittämisen polku, mitä hän tarvitsee ja missä hyödynnetään aikaisempaa osaamista, opiskelija pääsee nopeammin työelämään tai saa jatko-opintopaikan. Ohjauksen merkitys korostuu ja opettajan työstä tulee entistä ohjaavampaa. Tavoite on, että jokainen opiskelija saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Myös erityistä tukea on mahdollisuus saada juuri sellaisella tavalla kuin opiskelija sitä tarvitsee.

Paneelikeskustelu

Paneelikeskusteluun osallistuivat Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy:n johtaja Sakari Kaikkonen, Neste Oyj:n Porvoon jalostamolta osaamisen ja resurssien Aki Hirvonen, Porvoon Vuoden Nuori Yrittäjä 2015 Pentti Kinosmaa sekä yrittäjä Kaarina Liljeström Palvelukoti Rantakartano Oy:stä.

Ensimmäisenä keskustelun aiheena oli tulevaisuuden ammatit ja osaaminen. Panelistien mielestä tulevaisuudessa ihmisten pitää olla joustavia, sillä hyvin harva enää jää eläkkeelle samasta ammatista, josta työuransa aloittaa. Monipuolisuuden merkitys tulevaisuudessa korostuu entisestään. Kansainvälistymisen myötä maailma pienenee ja työn haasteet muuttuvat, jonka vuoksi myös kielitaito on hyvin tärkeää. Koulutukset laajenevat ja yhä enemmän digitaalisuus kasvaa.

Seuraavaksi panelistit keskustelivat hyvästä asiakaslähtöisyydestä sekä kumppanuudesta työelämän ja ammatillisen koulutuksen välillä. Panelistit korostivat sitä, että on tärkeää tuntea lähtökohdat molemmin puolin. Tärkeää on myös aktiivinen vuorovaikutus ja toistensa kuunteleminen, jolloin pystytään vastaamaan toisen puolen tarpeeseen tai kysyntään. Pelisäännöt pitää olla kunnossa ja oikeanlainen tukeminen voi olla tietyissä tilanteissa jopa ongelmia ennaltaehkäisevää.

Viimeisenä keskustelun aiheena oli laadukkaan työpaikallatapahtuvan oppimisen tärkeimmät kriteerit. Tässä keskustelussa korostui, että työpaikkaohjaajilla pitäisi olla riittävä ammattitaito ohjaukseen. Ohjaajia pitää jatkuvasti kouluttaa ja heidän pitäisi avoimesti jakaa tietoa ohjattavilleen. On myös tärkeää, että opiskelijalla ovat koulutuksen tavoitteet selkeästi tiedossa eli opiskelija tietää, mitä hänen pitäisi oppia. Uusien toimintatapojen oppiminen ja käyttöönotto ovat tärkeäitä eli ei toimita ajatuksella ”kun näin on tehty aina”, mutta kuitenkin vanhaa tekemistä pitää kunnioittaa ja mahdollisesti myös oppia siitä jotain.