Hyvän koulutuksen elementit - Edupoli
suomi

Hyvän koulutuksen elementit

17.08.2016

Törmäsin hiljattain ruotsalaisen huonekaluketjun twiittiin viime vuoden puolelta: ”Hyvän tuotteen elementit: muoto, toimivuus, laatu, kestävä kehitys ja edullinen hinta.” Jäin miettimään, kuinka hyvin nämä elementit sopisivat hyvän koulutustuotteen kuvailuun.

Huonekalujen yhteydessä muodon merkitys on varsin selvä. Se liittyy esineen fyysiseen olemukseen, kuten miltä huonekalu näyttää, miten se on muotoiltu ja minkä kokoinen se on. Koulutuksessa tämä voisi tarkoittaa fyysistä opiskeluympäristöä: opiskeluun soveltuvat ergonomiset tilat ja niiden sopiva valaistus, lämpötila ja ilmanlaatu sekä sopivan tasoiset ja oppimista tukevat materiaalit ja opiskeluvälineet luovat ympäristön, jossa olosuhteet tukevat uuden oppimista.

Toimivuus tarkoittaa, että tuote vastaa sitä käyttötarkoitusta, jota varten se on tehty. Esimerkiksi toimiva tulostin tulostaa tekstiä tai kuvia paperille käyttäjän toiveiden mukaisesti. Toimiva koulutus puolestaan valmistaa opiskelijoita siihen, mitä koulutuksen nimi lupaa: sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitajan ammatissa toimimiseen tai kotoutumiskoulutus uuden kotimaan kielen ja kulttuurin ymmärtämiseen.

Laadun määritys ei ole helppoa

Kun oikeita asioita opiskellaan asianmukaisissa tiloissa, on aika miettiä laatua. Sen määrittely ei enää olekaan niin helppoa. Laadukas huonekalu ei huoju eikä hajoa, mutta minkälaista on laadukas koulutus? Voiko sitä mitata ja mikä on sen yksikkö? Pitäisikö laatua mitata opiskelijoiden tyytyväisyydellä, valmistujien määrällä, testituloksilla, läsnäoloprosenteilla vai jollakin muulla? Näihin kysymyksiin tuskin löytyy täysin yksiselitteistä vastausta. Minun määritelmäni mukaan laadukas koulutus toteutuu, kun sekä kouluttajilla että opiskelijoilla on hyvä olla ja käytössä olevat resurssit riittävät siihen, että opiskeluympäristö ja asiasisällöt (muoto ja toimivuus) todella vastaavat niille asetettuja odotuksia.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriön mukaan kestävä kehitys on ”maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” Koulutuksessa ympäristö voidaan huomioida esimerkiksi kierrättämällä tai sulkemalla turhat sähkölaitteet ja talous tekemällä järkeviä hankintoja. Ihmisten huomioiminen puolestaan on mielestäni suoraan yhteydessä etenkin koulutuksen toimivuuteen: hyvät edellytykset yhteiskunnassa ja työelämässä pärjäämiseen turvaavat hyvät elämisen mahdollisuudet.

Edullinen hinta huomioitava

Aikana, jolloin rahaa ei ole tuhlattavaksi, myös edullinen hinta on otettava huomioon. Sanat, kuten säästäminen, leikkaaminen ja tehostaminen, kaikuvat kaikkialla. Huonekalun tai käyttötavaran alhainen hinta tuo ostajalleen hyvän mielen säästetyistä senteistä, mutta koulutuksesta säästämisen seuraukset eivät todellakaan ole aina myönteisiä. Voiko siis edullisella hinnalla olla tässä yhteydessä mitään positiivisia seurauksia? Väitän, että voi! Olen useissa eri tilanteissa ja työpaikoissa huomannut niukkuuden ruokkivan myös luovuutta ja herättävän työyhteisöjä miettimään yhdessä ratkaisuja tilanteisiin, jotka ennen ratkaistiin rahalla. Kun ihan kaikkea ei voikaan ostaa valmiina, se pakottaa ajattelemaan asioita eri tavalla ja kokeilemaan uusia asioita.

Minua ei yllätä lainkaan se, että tiukoissa tilanteissa yhdessä kehitetyt toimintamallit yleensä sekä toimivat paremmin että ovat kustannustehokkaampia, kuin ”niinku aina tähänkin asti” tehdyt ratkaisut. Toivotaan kuitenkin, että hinta voisi pysyä kriteeristön hännänhuippuna myös hyvää koulutusta määriteltäessä.

Virpi Söyrinki
Kirjoittaja toimii suomen kielen kouluttajana ja ammatillisten koulutusten kielitukena Edupolissa